Tulosta sivu

Mitä seuraavaksi?
23.04.2002

Kirjoittaessani tätä istun parhaillaan lentokoneessa, yhdessä Janin kanssa, matkalla Ranskaan jokavuotiseen Kryeon-seminaariin (Ranskassa Kryon tunnetaan nimellä Kryeon). Tämä on minun kuudes matkani tähän kauniiseen maahan, ja Janin viides. Viimeisten laskujen mukaan 1500 ihmistä on valmistautumassa osallistumaan kanssamme tähän seminaariin. Voisin kirjoittaa lukuisia artikkeleja seikkailuistamme näihin seminaareihin (ja ehkä jonain päivänä vielä teenkin niin), mutta tämä seminaari käsittelee Israelia ja maailmantilannetta. Mitä sellaista minä voisin sanoa, jota paljon minua paremmin asiaa tuntevat eivät jo olisi sanoneet televisiossa tai radiossa? Todellakin hyvin vähän. En ole asiantuntija, mutta näinä päivinä edes asiantuntijoilla ei ole paljon lohtua tarjottavanaan.

Henkisestä näkökulmasta, ja sen perusteella mitä Kryon on sanonut viimeisen vuosikymmenen aikana, minä voin tarjota vähän selvennystä. Ensinnäkin, tarkastellaanpa uudelleen yhtä Kryonin perusväittämää, joka on ollut esillä alusta lähtien. Hän totesi aivan alussa että me olemme muuttaneet maailman hyväksytyistä tuomionpäivän ennustuksista "uuteen maailmaan". Mielenkiintoista sinänsä, hän antoi uudelle maailmalle nimen "Uusi Jerusalem". Lisäksi hän antoi meille lähes 12 vuotta sitten mittatikun tutkittavaksi. Hän sanoi: "Mitä juutalaiset edellä, sitä muu maailma perässä". Tänään se saattaisi yksistään saada sinut vajoamaan syvemmälle tuoliisi ja sanomaan: "Me olemme tosiaankin tuhoon tuomittuja! Israelissa asiat eivät tosiaankaan ole hyvin, eikä myöskään niissä maissa jotka ottavat sen kanssa yhteen".

En halua vähätellä tilannetta, mutta tämä sota ei johdu uskonnosta. Sen syyt ovat vanhassa energiassa: kuka teki mitä ja kenelle, ja kuka tuli ensin. Se on tuhatvuotisten veljesten välinen sota (tutki vaikka sukujuuria! Se on totta). Se on katkera kamppailu joka näyttää ratkeamattomalta ja sellaiselta (tällä hetkellä) jossa kaksi vanhan energian sotapäällikköä mittelee voimiaan, kuten aina ennenkin. Kun israelilaiset kysyivät "Kuinka kauan tätä kestää", Kryon vastasi "Mahdollisesti vuoteen 2008 saakka". Tämä ei kuulosta lainkaan hyvältä uutiselta! Tämä toteamus, joka annettiin vuonna 1999 (viimeisimmän kansannousun alussa) Kryon-seminaarissa Israelissa, ei uponnut kovin hyvin juutalaisiin. Itse asiassa sota, jota odotimme, on nyt täällä, sen pitäisi olla nyt selvää. (On kovin mielenkiintoista kuinka jotkut nykypäivän iltapäivälehtien profeetoista ennustavat nyt sotaa. Ehkä he eivät ole katsoneet uutisia? Vähän myöhäistä, sanoisin.)

Jotkut metafyysiset valotyöläiset ovat peruneet matkojaan Israeliin alueella nousevan jännityksen takia… Neal Donald Walshista aina Steve ja Barbara Rotheriin (PlanetLightworker) saakka. Aikana jolloin alueen ihmiset pyytävä epätoivoisesti henkistä apua, ei olekaan yhtäkkiä sopivaa olla siellä. Muuten… ne jotka mainitsin eivät tehneet päätöstään pelosta, vaan viisaudesta. Tällä hetkellä suuret kokoontumiset kerjäävät osalleen sekasortoa, ja viimeinen asia, jota kirjailija / puhuja haluaa, on luoda ympäristön, joka voisi aiheuttaa yleisölle vahinkoa. Tämä on päällimmäinen syy siihen miksi nämä kirjailijat ja monet tuntemani valotyöläiset äkillisesti peruivat sovittuja tilaisuuksiaan.

Niin, mitä Kryonin sanat sitten merkitsevät? Onko maailman niin syvissä vaikeuksissa ettei ulospääsyä enää ole? Missä on kaikki toivo? Monet meistä ovat lopettaneet television katselemisen, koska me olemme niin pahasti koukussa molemmilla puolilla tapahtuvaan elämien tuhoutumiseen. Mutta se ei mene sillä pois. Missä on "Uusi Jerusalem"? Kryon myös sanoi meille vuosia sitten (ja se on julkaistu kahdeksannessa Kryon-kirjassa) että me KAIKKI olisimme vielä osallisia. Enää ei osa maailmasta voisi istua kaikessa rauhassa ja katsella toisten "nyrkkitappelua" puuttumatta asiaan. Oli hyvin selvää kun hän sanoi "Kukaan teistä ei pääse livistämään tästä". Vuonna 1999 hän puhui vanhan ja uuden välisestä vastakkainasettelusta. Hän kertoi "kuilun" avautumisesta ja näiden kahden polariteetin välisestä suuresta kahtiajakautumisesta. Sitten hän sanoi, ettei "aidalla istuskelu" ollut enää mahdollista aikaisemmille tarkkailijoille (tarkoittaen meitä). Vuosina 1947, 1967 ja 1973 suurin osa läntistä maailmaa istui paikallaan ja tarkkaili Lähi-idän kamppailua. Suurin muutos on se, että nyt me olemme perusteellisesti osallisena siinä. Omat kokemuksemme 11. syyskuuta varmasti osoittivat meille tämän.

Niin, takaisin suureen kysymykseen? Onko kaikki hajoamassa osiin?... Vai tulossa yhteen? Olemmeko me menossa kohti toista ennustusta joka saattaa todellakin olla aivan yhtä kauhea kuin ensimmäinen? Me onnistuimme välttämään ennustetun maailmanlopun, ja 1980-luvun lopulla tämä oli selvää. Olemmeko me nyt luomassa uutta sellaista? Kryon sanoi näin (jota minä mukailen): Rauhaa ei tule ennen" nollapistettä" (vuonna 1999 Kryonin sanoma luentoni aikana Tel Avivissa). Osa tästä oli "nollakerros" Manhattanilla (WTC:n pohjakerros, suom. huom.), mutta ei suinkaan koko tarina. Kryon sanoo, että mukaan täytyy tulla kaksi johtajaa jotka EIVÄT ole sotilaita. (Tämä tuntuu lähestulkoon mahdottomalta Lähi-idässä mutta näin on sanottu.) "Nollapiste" on tietoisuuden tila, jossa vanhat mallit ja ajatukset menevät pois. "Nolla" on alkupiste ilman vanhoja oletuksia ja vaatimuksia. Se tulee tarkoittamaan juutalaistemppelin kolmatta uudelleenrakentamista, mutta ei rakennuksena… ei neliulotteisena. Tämä vertauskuva on koko maailmalle, ei ainoastaan Israelille. Se on koko perheelle, mukaan luettuna "veljet veljiä vastaan", jotka tällä hetkellä taisteleva keskenään. "Temppeli" on meidän Jumala-tietoisuutemme. Se on samalla uuden kulttuurin temppeli. Se tarkoittaa kaiken tapahtuneen energioiden laskemista pois ja uutta alkua.

Se tarkoittaa itse tavoitteen, ja sen mitä kaikki haluavat, uudelleen tarkastelua. Se tarkoittaa loppua kaikille vanhoille vaatimuksille, haavoille, pettymyksille ja uhreille. Se tarkoittaa sitä, että ratkaisut tulevat eri paikasta, ja eri näkökulmista. Se tarkoittaa koston ja vihan päättymistä, ja sen sijaan sen ymmärtämistä, että tämä taistelu "annettiin" meille, jotta se saisi meidät kaikki polvilleen, niin että todelliset tavoitteet voisivat päästä voitolle. Mahdotonta, sinä sanot? Se on meidän ainoa toivomme.

Toivon mukaan me viimeinkin näemme tässä uudessa maailmassa sen, että sota ei tule ratkaisemaan mitään. Toki sillä saattaisi olla "voittaja" hetken aikaa, kuten Israelin sodissa vuosina 1948, 1967 ja 1973. Mutta tässä me jälleen olemme sukupolvea myöhemmin, selvästikin tekemässä samaa asiaa uudelleen! Kryon on sanonut että tällä kertaa se on "pysyvää". Muuten, kun lasket yhteen vuodet 48, 67, 73, ja 01 (syyskuun 11. tragedian vuosi) saat lopputulokseksi 9… "loppuunsaattamisen" energialuvun. Tällä kertaa asiat ovat toisin.

Huolimatta suunnattoman ylivoimaisesta sotilaallisesta voimasta Israel ei saa jälkeä aikaan "vihan eliminoimisessa". Amerikkalaiset saivat ison annoksen tätä tilannetta syyskuun 11. päivänä. Suunnattoman ylivoimaisella sotilaallisella voimalla mekään emme kykene muuttamaan vihaa. Ei ole merkitystä kenelle Lähi-idässä asuvalle puhut, vaikkapa tunnustetuille terroristeille, useimmilla on sama mielipide: "Ratkaiskaa ensin Palestiinan ja Israelin välinen ongelma, niin terrorismista päästään vähitellen eroon." Kaikki osoittaa takaisin Jerusalemiin, eikö niin? … Kaikkien ennustuksien polttopisteeseen, mukaan lukien Kryonin ennustus.

Eli mitä oikeastaan on tapahtumassa? Kryon sanoo, että me olemme todistamassa puhdistusta. Se sattuu, tekee kipeää ja tuo esiin maailman ydinkysymykset. Se tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin … kaikkiin! "Te luulette olevanne nyt mukana siinä, Amerikka?" Kryon sanoo, "Odottakaapa vain". Tästä tulee maailmanlaajuinen kysymys jota kukaan meistä ei pääse karkuun. Hyvät uutiset? Ilmeisen vertauskuvan lisäksi "Uusi Jerusalem" on myös todellinen kaupunki, jossa on todellisia ratkaisuja ja lopullinen rauha. Tuleeko koskaan päivää, jolloin palestiinalaisia ja israelilaisia lapsia ei enää opeteta vihaamaan naapuria aidan toisella puolella siksi, mitä he tekivät? Kryon sanoo "kyllä", tämä tosiaankin on meidän mahdollinen suunnitelmamme. He asuvat monissa samoissa kaupungeissa (tiedoksesi siltä varalta että ajattelit että he voisivat vain "rakentaa muurin"). Sen kypsyminen ja tasapainon saavuttaminen voi viedä vuosikymmeniä, mutta te olette nyt todistamassa juuri sen alkua.

Vastenmielistä? Kyllä. Murheellista? Kyllä. Sydäntä särkevää? Kyllä. Kyynikoille tiedoksi, voitte mennä Guatemalaan ja kysyä miten he saivat rauhan aikaan 30-vuotisen sisällissodan jälkeen, joka kosketti siellä lähes jokaista perhettä. Kysykää pohjoisirlantilaisilta, miltä tuntuu kävellä kadulla ilman pelkoa tällä uudella vuosituhannella. Ennakkotapauksia ja toivoa on olemassa. Nämä esimerkit eivät vedä vertoja Lähi-idän hyvin vanhoille ongelmille, mutta ne osoittavat, että "ratkaisemattomat" voidaan muuttaa. Minä itse… minä en halua myöskään odottaa. Kuten teitäkin, minua raastaa se mitä näen. Ja kuten tekin, minä rukoilen joka päivä niiden perheiden puolesta, jotka päättäneet näytellä osansa maassa, joka on koko maailman toivon keskipisteessä. Minulla on siellä ystäviä. Minä olen kävellyt niissä paikoissa ja tuntenut sen energian. Haluan että se paranee pian!

Rakkaudella,
LEE CARROLL

Tulosta sivu