Tulosta sivu

Venäläisiä DNA-löytöjä

Ihmis-DNA on biologinen internet ja monin tavoin ylivertainen keinotekoiseen nähden. Tuorein venäläinen tieteellinen tutkimus selittää suoraan tai epäsuorasti sellaisia ilmiöitä kuin selvänäköisyys, intuitio, spontaani ja kaukoparantaminen, itsehoito, vahvistustekniikat (affirmaatiot), epätavalliset valot/aurat ihmisten ympärillä (henkisten mestareiden kohdalla), mielen vaikutus säätyyppeihin ja paljon muuta. Sen lisäksi on todisteita kokonaan uudentyyppisestä lääketieteestä, jossa DNA:han voidaan vaikuttaa ja sitä voidaan uudelleenohjelmoida sanojen ja taajuuksien avulla ILMAN yksittäisten geenien leikkausta ja vaihtamista.

Vain 10 % meidän DNA:stamme käytetään proteiinien rakennukseen. Juuri tästä DNA-osasta länsimaiset tutkijat ovat kiinnostuneita ja sitä he ovat tarkastelleet ja luokitelleet. Loppua 90 % pidetään "täyte-DNA:na". Venäläiset tutkijat, vakuuttuneina siitä, ettei luonto ole tyhmä, liittyivät kuitenkin yhteen kielitieteilijöiden ja geenitutkijoiden kanssa pyrkien tutkimaan noita 90 % "täyte-DNA:sta". Heidän tuloksensa, löydöksensä ja loppupäätelmänsä ovat yksinkertaisesti vallankumouksellisia!

Heidän mukaansa meidän DNA:mme ei ole vastuussa pelkästään kehomme rakentamisesta, vaan se palvelee myös tietovarastona ja kommunikoinnissa. Venäläiset kielitieteilijät huomasivat, että geneettinen koodi, erityisesti tuossa näennäisen tarpeettomassa 90 %:ssa, seuraa samoja sääntöjä kuin kaikki ihmisten käyttämät kielet. Tätä tarkoitusta varten he vertasivat lauseoppisääntöjä (syntaksia eli sitä tapaa, jolla sanat yhdistetään lauseiden ja ilmaisujen muodostamiseksi), semantiikkaa (sanojen merkityksen tutkimusta kielissä) ja kieliopin perussääntöjä.

He huomasivat, että DNA:mme emäkset seuraavat yhtenäistä kielioppia ja että niillä on sovitut säännöt aivan kuten meidän kielillämme. Ihmiskielet eivät siis ilmestyneet sattumalta, vaan ovat heijastusta meidän luontaisesta DNA:stamme.

Venäläinen biofyysikko ja molekyylibiologi Pjotr Garjajev ja hänen kollegansa tutkivat myös DNA:n värähtelykäyttäytymistä. [Annan tässä vain tiivistelmän aiheesta. Jos haluat tutkia asiaa tarkemmin, katso tämän artikkelin lopussa olevaa liitettä.]

Lopputulos oli tämä: "Elävät kromosomit toimivat aivan kuten solitoniset/holografiset tietokoneet käyttäen sisäsyntyistä DNA-lasersäteilyä." Tämä tarkoittaa sitä, että nämä tutkijat kykenivät esimerkiksi moduloimaan tiettyjä taajuuskuvioita lasersäteeseen ja vaikuttamaan sen avulla DNA-taajuuteen ja siten itse geneettiseen tietoon. Koska DNA-emäsparien ja kielen perusrakenteet (kuten aiemmin selitettiin) ovat samanlaisia, DNA-koodia ei tarvitse purkaa. Tässä voidaan käyttää yksinkertaisesti ihmiskielen sanoja ja lauseita!

Tämäkin todistettiin kokeellisesti! Elävä DNA-aines (elävässä kudoksessa, ei keinotekoisessa ympäristössä) tulee aina reagoimaan kielimoduloituihin lasersäteisiin ja jopa radioaaltoihin, jos käytetään sopivia taajuuksia. Tämä selittää lopulta ja tieteellisesti sen, miksi vahvistuksilla (affirmaatioilla), omasyntyisellä (autogeenisellä) harjoittelulla, hypnoosilla ja muilla vastaavilla voi olla niin voimakkaita vaikutuksia ihmisiin ja heidän kehoihinsa. Meidän DNA:mme reagoi kieleen täysin normaalilla ja luontaisella tavalla. Samaan aikaan, kun länsimaiset tutkijat leikkasivat irti yksittäisiä geenejä DNA-ketjuista ja liittävät niitä toisaalle, venäläiset työskentelivät innokkaasti sellaisten laitteiden parissa, jotka voivat vaikuttaa solutason aineenvaihduntaan sopivalla tavalla moduloitujen radio- ja valotaajuuksien kanssa ja siten korjata geneettisiä vikoja.

Garjajevin tutkimusryhmä onnistui todistamaan, että tällä menetelmällä voidaan korjata esimerkiksi röntgensäteiden vahingoittamat kromosomit. He jopa tallensivat tietyn DNA:n rakenteen ja lähettivät sen toiseen, ohjelmoiden solut siten uudelleen toisella geenistöllä. He siis onnistuivat muuntamaan esimerkiksi sammakon alkioita salamanterin alkioiksi pelkästään lähettämällä DNA-tietorakenteita! Tällä tavalla kaikki tieto lähetettiin ilman minkäänlaisia sivuvaikutuksia tai epäharmoniaa, joihin törmätään silloin, kun DNA:han istutetaan toisaalta leikattuja yksittäisiä geenejä.

Tämä on uskomaton, maailmaa mullistava vallankumous ja sensaatio! Kaikki tämä vain soveltamalla värähtelyä ja kieltä vanhahtavan leikkausmenetelmän sijaan! Tämä koe viittaa aaltogenetiikan uskomattomaan voimaan. Aaltogenetiikalla on ilmiselvästi suurempi vaikutus organismien muodostumiseen kuin emäsjaksojen biokemiallisilla prosesseilla. Esoteeriset ja henkiset opettajat ovat tienneet jo kauan, että kehomme voidaan ohjelmoida kielen, sanojen ja ajatusten avulla. Tämä on nyt todistettu ja selitetty tieteellisesti.

Taajuuden täytyy tietenkin olla oikea. Ja siksi kaikki eivät ole yhtä menestyksekkäitä tai eivät voi tehdä sitä samalla tehokkaasti. Yksittäisen henkilön täytyy työstää sisäisiä prosessejaan ja kypsyyttään, jotta hän voisi tietoisesti kommunikoida DNA:n kanssa. Venäläiset tutkijat työskentelevät sellaisen menetelmän parissa, joka ei ole riippuvainen näistä tekijöistä, vaan toimii AINA, kunhan käytetään oikeanlaista taajuutta.

Mutta mitä korkeammalle kehittynyt yksilön tietoisuus on, sitä vähemmän on tarvetta minkäänlaiselle laitteelle! Nämä tulokset voi saada aikaan aivan yksinkin, ja tiede lakkaa lopulta nauramasta tällaisille ajatuksille ja tulee vahvistamaan ja selittämään nämä tulokset. Eikä se pääty vielä tähän.

Venäläiset tieteilijät havaitsivat myös sen, että meidän DNA:mme voi synnyttää hämmentäviä kuvioita tyhjiössä, tuottaen siten magnetisoituja madonreikiä! Madonreiät ovat mikroskooppisia vastineita mustien aukkojen (loppuun palaneiden tähtien jäänteiden) läheisyydessä ilmeneville ns. Einsteinin-Rosenin silloille. Nämä ovat tunneliyhteyksiä aivan erilaisten maailmankaikkeuden alueiden välillä, ja niiden kautta voidaan lähettää tietoa ajan ja avaruuden ulkopuolella.

DNA vetää puoleensa näitä tiedonjyväsiä ja välittää ne edelleen meidän tietoisuuteemme. Tämä hyperkommunikointiprosessi on tehokkaimmillaan rentoutustilassa. Stressi, murheet tai hyperaktiivinen mieli estävät tehokkaasti hyperkommunikointia tai ainakin vääristävät tiedon täysin hyödyttömäksi. Luonnossa hyperkommunikointia on sovellettu onnistuneesti jo miljoonia vuosia. Hyönteisyhteiskuntien järjestäytynyt elämänvirta todistaa tämän dramaattisesti. Nykyihminen tuntee sen vain paljon hienovaraisemmalla tasolla "intuitiona". Mutta mekin voimme saada sen taas kokonaan käyttöömme.

Esimerkki luonnosta: Kun muurahaiskuningatar erotetaan yhteisöstään, rakentaminen jatkuu silti innokkaasti ja suunnitelman mukaan. Kuitenkin jos kuningatar kuolee, kaikki työskentely yhteisössä loppuu. Yksikään muurahainen ei tiedä mitä tehdä. Ilmeisesti kuningatar lähettää "rakennussuunnitelmia" hyvin kaukaakin alaistensa ryhmätietoisuuden kautta. Se voi olla miten kaukana tahansa, kunhan se pysyy hengissä. Ihmisillä hyperkommunikointia tavataan useimmin silloin, kun yksilö yhtäkkiä saa yhteyden tietoon, joka on hänen oman tietopohjansa ulkopuolella. Sellainen hyperkommunikointi koetaan silloin inspiraationa tai intuitiona. Esimerkiksi italialainen säveltäjä Giuseppe Tartini näki eräänä yönä unta, että paholainen istui hänen sänkynsä vieressä soitellen viulua. Seuraavana aamuna Tartini onnistui nuotintamaan kappaleen tarkasti muististaan, hän kutsui sitä Paholaissonaatiksi.

Vuosien ajan eräs 42-vuotias miespuolinen sairaanhoitaja uneksi tilanteesta, jossa hän oli kytkeytynyt jonkinlaiseen tietoa sisältävään CD-ROM:iin. Hänelle lähetettiin kaikilta kuviteltavissa olevilta aloilta todennettavissa olevaa tietoa, jonka hän pystyi muistamaan aamulla. Tietotulva oli sitä luokkaa, että näytti siltä kuin kokonainen ensyklopedia olisi lähetetty yön aikana. Suurin osa tiedosta oli hänen henkilökohtaisen tietopohjansa ulkopuolelta ja käsitteli teknisiä yksityiskohtia, joista hän ei tiennyt varmasti yhtään mitään.

Kun hyperkommunikointia tapahtuu, DNA:ssa samoin kuin ihmisessä voidaan havaita eräs erikoinen ilmiö. Venäläiset tieteilijät säteilyttivät DNA-näytteitä laservalolla. Näytölle muodostui tyypillinen aaltokuvio. Kun he poistivat DNA-näytteen, aaltokuvio ei hävinnyt, se pysyi. Monet kontrollikokeet osoittivat, että kuvio tuli yhä poistetusta näytteestä, jonka energiakenttä ilmeisesti pysyi siinä itsekseen. Tätä vaikutusta kutsutaan nyt DNA:n haamuvaikutukseksi. On oletettu, että energiaa virtaa edelleen ajan ja avaruuden ulkopuolelta aktivoitujen madonreikien kautta vielä senkin jälkeen, kun DNA poistettiin. Sivuvaikutus, joka useimmin tavataan hyperkommunikoinnin yhteydessä myös ihmisillä, ovat selittämättömät sähkömagneettiset kentät kyseisten ihmisten läheisyydessä. Elektroniset laitteet, kuten CD-soittimet ja vastaavat, voivat häiriintyä ja lakata toimimasta tuntikausiksi. Kun sähkömagneettinen kenttä vähitellen hajoaa, laitteet alkavat jälleen toimia normaalisti.

Monet parantajat ja selvänäkijät tuntevat tämän vaikutuksen työnsä puolesta. Mitä parempi ilmapiiri ja energia, sitä turhauttavampaa on se, että äänityslaite lakkaa toimimasta ja äänittämästä juuri tuolla hetkellä. Eikä laitteen toistuva kytkeminen pois ja takaisin päälle istunnon jälkeen auta sitä toimimaan, mutta seuraavana aamuna kaikki on palannut normaaliksi. Ehkä tämä on rauhoittavaa luettavaa monille - sillä kun ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että he olisivat jotenkin teknisesti avuttomia. Se vain tarkoittaa, että he ovat hyviä hyperkommunikoinnissa.

Kirjassaan "Vernetzte Intelligenz" (Verkottunut älykkyys) Grazyna Gosar ja Franz Bludorf selittävät nämä yhteydet täsmällisesti ja selkeästi.

Kyseiset kirjailijat myös lainaavat lähteitä, jotka uskovat, että menneinä aikoina ihmiskunta oli ollut, aivan kuten eläimet, hyvin voimakkaasti yhteydessä ryhmätietoisuuteen ja käyttäytyi ryhmänä. Kehittääksemme ja kokeaksemme yksilöllisyyttä meidän ihmisten täytyi kuitenkin unohtaa hyperkommunikointi lähes täydellisesti. Nyt kun me olemme melko vakaita omassa yksilöllisessä tietoisuudessamme, me voimme luoda uudentyyppisen ryhmätietoisuuden, nimittäin sellaisen, jossa me voimme saada yhteyden kaikkeen tietoon DNA:mme välityksellä ilman että meitä pakotetaan tai ohjataan ulkopuolelta tekemään jotain tuolla tiedolla.

Me tiedämme nyt, että aivan kuten internetin kohdalla meidän DNA:mme voi syöttää soveliasta tietoaan verkkoon, voi hakea tietoa verkosta ja voi luoda yhteyden toisten verkon jäsenien kanssa. Kaukoparannus, telepatia tai sukulaisten jne. tilan "etäaistiminen" voidaan siten selittää.

Myös jotkut eläimet tietävät kaukaa, kun niiden omistajat ovat palaamassa kotiin. Se voidaan tuoreeltaan tulkita ja selittää ryhmätietoisuuden ja hyperkommunikoinnin käsitteiden kautta. Mitään kollektiivista tietoisuutta ei voi käyttää järkevästi hetkeäkään ilman selvää yksilöllisyyttä. Muutoin me taantuisimme primitiiviseen laumavaistoon, jota voidaan manipuloida helposti. Uuden vuosituhannen hyperkommunikointi merkitsee jotain ihan erilaista.

Tutkijat uskovat, että jos täysin yksilölliset ihmiset saavat takaisin ryhmätietoisuuden, heillä olisi jumalankaltainen voima luoda, muuttaa ja muokata asioita maailmassa! JA ihmiskunta on kollektiivisesti lähestymässä tuollaista uudenlaista ryhmätietoisuutta. Puolet nykypäivän lapsista tulee olemaan ongelmalapsia heti, kun he menevät kouluun. Järjestelmä kasaa kaikki yhteen ja edellyttää sopeutumista. Nykypäivän lasten yksilöllisyys on kuitenkin niin voimakas, että he kieltäytyvät sopeutumasta ja luopumasta omista omituisuuksistaan mitä erilaisimmin tavoin. Ja samaan aikaan syntyy yhä enemmän selvänäköisiä lapsia [katso Paul Dongin kirjaa "China's Indigo Children" (suom. Kiinan Indigolapset) tai Indigolukua kirjassani "Nutze die täglichen Wunder" (suom. Hyödynnä päivittäiset ihmeet)]. Jokin noissa lapsissa ponnistelee yhä lujemmin kohti uudenlaista ryhmätietoisuutta, eikä sitä voi enää tukahduttaa.

Sääntönä on se, että yksittäisen ihmisen on melko vaikea vaikuttaa esimerkiksi säähän. Siihen voidaan kuitenkin vaikuttaa ryhmätietoisuudella (ei mitään uutta joillekin heimoille, jotka tekevät niin sadetansseissaan). Säähän vaikuttavat voimakkaasti Maan resonanssitaajuudet, ns. Schumannin taajuudet. Mutta noita samoja taajuuksia syntyy myös meidän aivoissamme, ja kun useat ihmiset synkronoivat ajatuksensa tai yksilöt (esimerkiksi henkiset mestarit) keskittävät ajatuksensa laserin tapaan, niin silloin ei ole tieteellisesti katsoen mikään ihme, että he voivat siten vaikuttaa säähän.

Ryhmätietoisuuden tutkijat ovat muotoilleet teorian Tyypin I sivilisaatioista. Ihmiskunnalla, joka on kehittänyt uudentyyppisen ryhmätietoisuuden, ei olisi sen enempää ympäristöongelmia kuin energiapulaakaan. Sillä jos se käyttäisi ajatusvoimaansa yhtenäisenä sivilisaationa, se voisi luonnollisena seurauksena hallita oman kotiplaneettansa energioita. Ja tähän lasketaan mukaan myös kaikki luonnonkatastrofit!!!

Teoreettinen Tyypin II sivilisaatio kykenisi myös hallitsemaan kaikkia kotigalaksinsa energioita. Kirjassani "Nutze die täglichen Wunder" olen kuvannut tästä esimerkin: Aina kun hyvin suuri määrä ihmisiä keskittää huomionsa tai tietoisuutensa johonkin samanlaiseen, kuten joulunaikaan, jalkapallon maailmanmestaruuteen tai prinsessa Dianan hautajaisiin Englannissa, tietyt satunnaislukugeneraattorit tietokoneissa alkavat tuottaa järjestettyjä lukuja satunnaisten sijaan. Järjestäytynyt ryhmätietoisuus synnyttää järjestystä kaikkialla ympäristössään!!!

http://noosphere.princeton.edu/fristwall2.html [1]

Kun suuri määrä ihmisiä kokoontuu yhteen hyvin läheisesti, myös mahdollisuudet väkivaltaan tyrehtyvät. Näyttää siltä kuin tässä syntyisi samalla koko ihmiskunnan käsittävä humanitäärinen tietoisuus. Esimerkiksi Love Parade -tapahtuman (Rakkausparaati) yhteydessä, kun joka vuosi noin miljoona nuorta ihmistä kerääntyy yhteen, ei ole koskaan ollut mitään väkivaltaisia mellakoita, kuten esimerkiksi urheilutapahtumien yhteydessä.

Tämän ei uskota johtuvan pelkästään tapahtuman nimestä. Analyysin tulos viittasi pikemminkin siihen, että ihmismäärä oli LIIAN SUURI, jotta se olisi sallinut tapahtuman kääntyvän väkivaltaiseksi.

Palataksemme takaisin DNA:han: Se näyttää olevan myös orgaaninen suprajohde, joka kykenee toimimaan kehon normaalissa lämpötilassa. Keinotekoiset suprajohteet vaativat äärimmäisen alhaisia lämpötiloja -200 ja -140 C välillä toimiakseen.

Kuten vastikään todettiin, kaikki suprajohteet kykenevät tallettamaan valoa ja siten myös tietoa. Tämä selittää edelleen sitä, miten DNA voi tallettaa tietoa. On eräs toinenkin ilmiö, joka liittyy DNA:han ja madonreikiin. Tavallisesti nämä äärimmäisen pienet madonreiät ovat erittäin epävakaita ja niitä voi pitää yllä vain sekunnin hiukkasten ajan. Tietyissä olosuhteissa (lue yllä mainittu Fosar/Bludorf -kirja) vakaat madonreiät voivat järjestäytyä, mikä edelleen muodostaa omaleimaisia plasmapalloja [engl. vacuum domain, vrt. pallosalama, suom.huom], joissa esimerkiksi gravitaatio (painovoima) voi muuntua sähköksi. Plasmapallot ovat itsesäteileviä ionisoituja kaasupalloja, jotka sisältävät huomattavan määrän energiaa. Joillakin alueilla Venäjällä tällaisia säteileviä palloja ilmenee hyvin usein. Sitä seuranneesta hämmennyksestä johtuen venäläiset aloittivat laajat tutkimusohjelmat, jotka lopulta johtivat joihinkin yllä mainittuihin löydöksiin.

Monet ihmiset tuntevat plasmapallot hohtavina palloina taivaalla. Tarkkaavaiset katsovat niitä ihmetellen ja kysyvät itseltään, mitä ne voisivat olla. Minä ajattelin kerran: "Hei siellä ylhäällä. Jos satut olemaan ufo, niin lennäpä kolmiomuodostelmassa." Ja yhtäkkiä valopallot liikkuivat kolmiomuodostelmassa. Tai ne singahtivat taivaan poikki kuin jääkiekot. Ne kiihdyttivät nollasta älyttömiin nopeuksiin liukuessaan kauniisti taivaan poikki. Siinä jää tuijottamaan tyhmänä, ja minäkin olen, monien muiden tavoin, luullut niitä ufoiksi. Ilmiselvästi ystävällisiksi, koska ne lensivät kolmiomuodostelmissa aivan kuin miellyttääkseen minua. Nyt venäläiset totesivat noilla alueilla, joissa plasmapalloja ilmenee usein ja ne lentävät joskus kuin valopallot maasta ylös taivaalle, että näitä palloja voi ohjailla ajatuksella. Sen jälkeen on todettu, että plasmapallot lähettävät matalataajuusaaltoja, sillä myös meidän aivomme tuottavat niitä.

Ja tästä aaltojen samankaltaisuudesta johtuen ne kykenevät reagoimaan meidän ajatuksiimme. Ei ole kovin järkevää juosta innoissaan päin maan tasolla olevaa palloa, koska nuo valopallot voivat sisältää suunnattomia energioita ja voivat muuttaa geenejämme. Ne voivat, mutta eivät tee sitä välttämättä, täytyy huomauttaa. Sillä monet henkiset opettajat myöskin tuottavat tuollaisia näkyviä valopalloja tai -patsaita syvässä meditaatiossa tai energiatyön aikana, joka laukaisee epäilemättä miellyttäviä tuntemuksia eivätkä aiheuta mitään vahinkoa.

Ilmiselvästi tämä riippuu myös jostain sisäisestä järjestyksestä ja plasmapallon laadusta ja alkuperästä. On joitakin henkisiä opettajia (esimerkkinä nuori englantilainen Ananda), joiden kohdalla ei ensi alkuun näy mitään, mutta kun heistä yrittää ottaa valokuvan heidän puhuessaan tai meditoidessaan hyperkommunikoinnissa, saa vain kuvan valkoisesta pilvestä tuolilla. Myös joissain Maan parannusprojekteissa tuollaisia valoefektejä ilmaantuu valokuviin.

Yksinkertaisesti sanottuna tällaiset ilmiöt liittyvät gravitaatio- ja antigravitaatiovoimiin, jotka nekin kuvataan tarkasti kirjassa, sekä entistä vakaampiin madonreikiin ja hyperkommunikointiin ja siten energioihin meidän aika- ja avaruusrakenteemme ulkopuolelta. Aiemmat sukupolvet, jotka olivat saaneet yhteyden tuollaisiin hyperkommunikointikokemuksiin ja näkyviin plasmapalloihin, olivat vakuuttuneita siitä, että enkeli oli ilmestynyt heidän eteensä. Emmekä me voi olla liian varmoja siitä, millaisiin tietoisuusmuotoihin me voimme saada yhteyden hyperkommunikointia käyttäen. Tieteellisten todisteiden puuttuminen niiden olemassaolosta (kaikki tuollaista kokevat ihmiset EIVÄT kärsi hallusinaatioista) ei tarkoita sitä, ettei niillä ole lainkaan metafyysistä taustaa. Me olemme vain ottaneet yhden jättimäisen askeleen kohti oman todellisuutemme ymmärtämistä.

Virallinen tiede tuntee gravitaatiopoikkeamia myös Maassa (jotka osaltaan vaikuttavat plasmapallojen muodostumiseen), mutta vain osasta (joiden tarkat sijainnit on mainittu kirjassa "Vernetzte Intelligenz" sekä monissa muissa). Kaikki pyöreät kappaleet, palloista täysiin busseihin, vierivät ylämäkeen. Matka Rocca di Papassa on kuitenkin melko lyhyt, ja logiikkaa uhmaavat skeptikot kääntyvät optisen illuusion teorian kannalle (mikä se ei voi olla paikan lukuisten piirteiden vuoksi).

Kaikki tiedot ovat Grazyna Fosarin ja Franz Bludorfin kirjasta "Vernetzte Intelligenz", ISBN 3930243237, Baerbelin tiivistämänä ja kommentoimana. Valitettavasti kirjaa saa tällä hetkellä vain saksankielisenä. Voit ottaa yhteyttä kirjailijoihin täältä: [www.fosar-bludorf.com] [2]; Vitae Bergmanin lähettämänä [http://www.ryze.com/view.php?who=vitaeb] [3]

===Lähdeviitteet:===

1. http://noosphere.princeton.edu/fristwall2.html
2. http://www.fosar-bludorf.com
3. 'http://www.ryze.com/view.php?who=vitaeb
Linkki sinne, mihin se lähetettiin:
http://worldvisionportal.org/wvpforum/viewtopic.php?t=180

Tulosta sivu